Lavettarien hallipelit ovat ohi tältä talvikaudelta

Lavettarien hallikausi käsitti tänä vuonna viisi halliottelua. Ensimmäiset niistä pelattiin tammikuun loppupuolella ja viimeiseksi jäänyt maaliskuun puolessa välin. Hallikaudesta jäi tuloksellisesti käteen yksi voitto, yksi tasapeli ja kolme tappiota. Vastustajina olivat Lapuan Virkiä, Porin Pesäkarhut, Seinäjoen Maila-Jussit kahdesti sekä Siilinjärven Pesis. Mitä peleistä jäi käteen?

- Viidestä ottelusta kolmesta voi antaa puhtaat paperit. Kaksi peliä meni kyllä enemmän tai vähemmän vihkoon. Talvikauden parhaat pelit osuivat Porin alkuturnaukseen, jossa taistelimme molemmissa otteluissa hienosti. Poria vastaan jaksovoittokaan ei olisi ollut vääryys ja Seinäjokea vastaan mun mielestä oltiin ihan yhtä lähellä voittoa kuin vastustajakin. Hallipeleissä kävi pelaamassa yhteensä 17 pelaajaa, mikä on yhtä vaille kaikki ringissä mukana olevat pelaajat. Vehka-ahon Emmiltä jäi halliottelut täysin sivuun sairastelujen vuoksi. Siinä mielessä olen tyytyväinen, että moni pääsi mittaamaan omaa tasoaan ja myös näytti sen, että pystyy Naisten Superpesiksessä pelaamaan. Kokonaisuutena hallikausi on ollut haastava, sillä sairastelut ja pikkuvaivat ovat välillä haitanneet pelaajien harjoittelua.

Oliko hallikaudelle teemoja, kuinka ne onnistuivat?

- Varmaan niitä teemoja on ollut enemmänkin, mutta etunenässä ulkopeli, eteneminen ja pelirohkeus ovat olleet ne, mihin on yritetty kiinnittää eniten huomioita. Itsellä on ainakin sellainen tuntuma, että ulkopeliä olemme saaneet vietyä eteenpäin. Jos viime vuonna päästettyä juoksuja oli keskimäärin 11 per ottelu, niin tänä vuonna pyritään pääsemään puoleen tuosta, silloin meillä on aito mahdollisuus voittaa jaksoja ja pelejä. Etenemisen kanssa ollaan vielä työvaiheessa, siinä osa-alueessa on niin monia elementtejä, mitkä vaikuttaa kokonaisuuteen, että hetkessä ei valmista tule. Olen satavarma, että paremmin tytöt pesävälit ensi kesänä kulkee kuin viime vuonna. Kolmantena selvänä teemana on ollut pelirohkeus. Se onkin ehkä se monimutkaisin asia kehitettäväksi. Olemme siinäkin menneet kyllä eteenpäin, mutta vielä on parannettavaa. Virheiden tekemisen pelko pitää saada takaraivosta pois, muuten ei peleissä pärjää.

Mitä muuta jäi hallipeleistä mieleen?

Ehkä itselleni iloa ja tyytyväisyyttä toivat meidän juniori-ikäiset pelaajat. Nuoret tytöt ovat saaneet vastuullisia rooleja ulkopelissä ja ovat kantaneet sitä vastuuta ryhdikkäästi. Siellä on useampi tyttö debyytin kynnyksellä ja aika moni tulee varmasti ensi kesänä myös pelaamaan. Kyllä yksi teema itselle on ollut se, että luota rohkeasti nuoriin. Toistaiseksi olen pystynyt sitä teemaa ihan kohtuullisesti noudattamaan.

Millä odotuksin kesään?

Aina, kun tavoitteita alkaa miettimään, niin pitää olla realisti. Viime kauden pistesaaliiseen pitää tulla aika tuntuva parannus, mikäli haluamme, että Lappajärvellä pelataan ylempiä pudotuspelejä loppukesästä. Hallipelien perusteella se ei ole mahdoton haave, mutta se vaatii meiltä huippuonnistumista pelistä toiseen. Keskitason suorituksella emme voita ensi vuonna jaksoakaan, se on tässä talven aikana nähty. Itselläni on joukkuetta kohtaan kova luotto ja uskon itse vahvasti siihen, että olemme kahdeksan parhaan joukossa kun puolivälierät alkaa, mennäänkö sinne ylä vai ala kautta se on minulle se ja sama. Keväällä pelataan 2-3 harjoitusottelua ja Helatorstaina sitten pitäisi pistetili avata Kempelettä vastaan.

Kuva: Pekka Tuominen